Onnellinen luonnonhelmassa

Vaikka talvinen metsä on puhtaudessaan ja valkeudessaan mieltä hivelevän kaunis, olen silti hyvin iloinen tästä lyhyestä talvesta ja aikaisesta keväästä, jolloin lumettomaan metsään ilman hiihtolatuja pääsi vielä pitkälle tammikuuta ja nyt huhtikuun alussa sekin vähäinen lumi joka tuli ja pakkautui hitaasti sulavaksi jääksi poluille, on viimeinkin lähtenyt. Olen niin onnellinen saadessani asua lempimetsäni laidalla, jossa olen viettänyt paljon aikaa lapsenakin leikkien. Takapihani portista lähtiessä ei tarvitse poiketa kadulle liikenteen sekaan lainkaan, kun polkuja ja metsäteitä pääsee patikoimaan kilometri tolkulla. Toissailtana teimme kaverini ja hänen manssinsa kanssa kevään ensimmäisen metsälenkin ja matkaa kertyi mukavasti 10 km. Tänään lähdettiin Mitjan kanssa kahdestaan ns. perusmetsäiltalenkille, josta matkaa kertyy mukavasti siitäkin n. 4,5 km. Aivan ihanaa, kun joka ilta saadaan nauttia metsäterapiaa ja -kylpyjä. Luonto on joka päivä erilainen ja joka ikinen päivä voi löytää uusia asioita, kun vain malttaa olla siellä läsnä, rauhoittaa mielensä, katsella ja kuunnella.

Tänään sain mukaani nämä muistot:

















<3. Jenni