Kerran hämärässä lokakuun iltapäivässä

<3. Jenni

Lokakuinen rauhan tyyssija

Lokakuisena perjantai-iltana metsässä Mitjan kanssa.

<3. Jenni

Onnellinen luonnonhelmassa

Vaikka talvinen metsä on puhtaudessaan ja valkeudessaan mieltä hivelevän kaunis, olen silti hyvin iloinen tästä lyhyestä talvesta ja aikaisesta keväästä, jolloin lumettomaan metsään ilman hiihtolatuja pääsi vielä pitkälle tammikuuta ja nyt huhtikuun alussa sekin vähäinen lumi joka tuli ja pakkautui hitaasti sulavaksi jääksi poluille, on viimeinkin lähtenyt. Olen niin onnellinen saadessani asua lempimetsäni laidalla, jossa olen viettänyt paljon aikaa lapsenakin leikkien. Takapihani portista lähtiessä ei tarvitse poiketa kadulle liikenteen sekaan lainkaan, kun polkuja ja metsäteitä pääsee patikoimaan kilometri tolkulla. Toissailtana teimme kaverini ja hänen manssinsa kanssa kevään ensimmäisen metsälenkin ja matkaa kertyi mukavasti 10 km. Tänään lähdettiin Mitjan kanssa kahdestaan ns. perusmetsäiltalenkille, josta matkaa kertyy mukavasti siitäkin n. 4,5 km. Aivan ihanaa, kun joka ilta saadaan nauttia metsäterapiaa ja -kylpyjä. Luonto on joka päivä erilainen ja joka ikinen päivä voi löytää uusia asioita, kun vain malttaa olla siellä läsnä, rauhoittaa mielensä, katsella ja kuunnella.

Tänään sain mukaani nämä muistot:

















<3. Jenni

Uuden vuoden ihana luontopäivä

1.1.2014. Uuden vuoden yö, nukuttiin Mitjan kanssa 11h unet. Aamiaisen jälkeen olin niin virkeä harmaasta ja hämärästä ilmasta huolimatta, sekä tipattomasta uuden vuoden vietosta johtuen, että päätin viedä meidät kunnon lenkille kera kameran. Ulkona ei ole lunta vielä lainkaan ja mittarikin näytti +4 astetta. Vaikka kovasti lunta jo kaipaankin, olen silti äärimmäisen iloinen, että pääsimme patikoimaan metsään, jossa hiihtoladut eivät estäneet kulkuamme ja reality elokuvaa luonnon omalla valkokankaalla. Löysin kuvaamistani asioista paljon elämän sanomaa. Kuvissani ei ole käytetty mitään kuvankäsittelyohjelmia, vaan ne ovat sellaisia kuin luonto luonnostaan on.

Ruoste - CMX

http://www.youtube.com/watch?v=NL8rtJJmJ0c

Hei

katso kuinka hiljaa

kaikki käy

mutta vuodet on lyhyet

ja kun kuu ja aurinko ovat yhdessä taivaalla

minä kerään kaiken pihalle esiin ja poltan

niin

kirjat ja paperit

ehkä myös

huonekalut ja muistot

kaikki valheet jotka tulevat elämän tielle

kaikki hyvä mikä estää näkemästä

se on ruoste

savu nuolee raunioita

tiedäthän miltä tuntuu

lämmittää käsiään

palaneiden kotien tuhkassa

hei

katso kuinka hiljaa

sataa taas

tomu vuotten ylle

ehkä nämäkin murhaajankädet etsivät päätä

jota silittää ja tuntea maailman paino

se on ruoste

Kiskoja pitki - Tapio Rautavaara

Ihana video:

http://www.youtube.com/watch?v=WOvrLcfmhrU

Monta on raidetta maailmaan,

aikatauluja valita monta.

Saa siellä kohdata kulkiessaan

monta tulijaa tuntematonta.

Ja sen tien, joka sulle on tuntematon,

joku toinen jo taaksensa jättänyt on.

Menen ees’ taikka taa tätä maailmaa,

aina raiteita kulkee monta.

Moni on lähtenyt maailmaan,

mennyt onnea hakemaan kaukaa.

Minne mun matkani johtaakaan,

kaikki kauniilta näyttää kaukaa.

Ja kun matkaani jatkan, niin huomaankin sen,

kuinka kaunis se oli, jota huolinut en.

Näin mä laulan ja mietiskelen,

kaikki kauniilta näyttää kaukaa.

Aseman penkillä tuumata saa

mihin lähteä seuraavaksi.

Olis’ ehkä kulkea mukavampaa,

kun ois’ yhdessä menijää kaksi.

Mutta helposti löydä en lohduttajaa,

vaikka lompakko taskussa pullottaa.

Niin se on, ettei rahalla onnea saa,

siinä sydäntä on oltava kaksi.



Aivan lähimetsässä saimme kulutettua aikaa 2h ja kilometrejäkin kertyi lähes 7. Kuten huomaatte, lähiluonto voi tarjota hyvinkin paljon hämmästeltävää ja kummasteltavaa ja aivan ilmaiseksi. Kaupanpäälle saat liikuntaa, raittiin ilman tuoman virkeä ja pirteän mielen sekä punaiset posket.



<3. Jenni