Kätkö löytyi helposti ja nopeasti, vaikka kokonsa ja värinsä ansiosta se olisi voinut olla hankalakin. Kätkö oli taas ihan erilainen, mitä aikaisemmat ja mukava löytö tämäkin. Harmikseni vaan huomasin, että kynä oli kadonnut repusta johonkin, joten nimi jäi laittamatta paperiin. Kävin sen sitten myöhemmin lisäämässä, kun lähdimme uudestaan liikenteeseen.
Ankat olivat erittäin ahneella tuulella. Nousivat lammesta kuivalle maalle ja pyörivät leivän perässä aivan jaloissamme. Variskin pyrki leipäapajille, mutta muruakaan ei tainnut sorsilta hänelle jäädä.
Saatiin taas yhdistettyä ihania ulkoilun ja luonnon elementtejä kätköillessä. Kaikki retket ei tarvitse olla niitä kansallispuistotasoisia, vaan lähiluontoja ja retkeilyjä pitäisi arvostaa enemmän.
<3. Jenni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.